Katja Ojala

Unelma onnesta

Kun huomaan luonnon kauneuden, kun olen yhteydessä siihen, huomaan elämän täyteläisyyden ja olen enemmän kuin onnellinen. Olen tyyni, haltioitunut, avoin, vapaa.

Huomaan luonnon kiertokulun. 

 

Kukat tuoksuvat hyönteisiä houkutellen. Perhosella on nälkä. Leppäkertun siipeen on tullut haava. Mitähän sille on käynyt?

 

Pikkuruisille ötököille avautuu valtavan rikas maailma jota emme useinkaan huomaa. Luonto elää omaa kiertokulkuaan, kasvit kukoistavat ja sitten lakaistuvat, ötökät pörräävät omia hommiaan.

 

Huomaan etten ole niin kovin tärkeä. Tai oikeastaan en huomaa itseäni ollenkaan. Se rauhoittaa.

 

Keväisten kukkien kauneus ja huumaava tuoksu on syntynyt miellyttämään hyönteisten aisteja. Taaskaan ei ole kysymys minusta tai edes meistä ihmisistä, on kyse elämän voimasta ja sen moninaisuudesta. Mikä ihana sivutuote, että samat värit ja tuoksut miellyttävät minuakin!

IMG_6465.jpg

Hei olen Katja. Valokuvaus on minulle tapa olla läsnä luonnossa, tarkkailla sen tapahtumia ja pieniäkin yksityiskohtia. Valokuvaus antaa tekosyyn viettää keväinen iltapäivä märällä nurmikolla auringonpaisteessa istuen, käydä pitkillä kävelyretkillä metsässä, kipaista aamun säteiden aikaan järven rantaan. Taltioiden katoavia hetkiä, itseni unohtaen.